Humu on oppinut jo hieman sisäsiistimmäksi. Isoja tarpeita ei enää tule sisälle, JEI! Tätä päivää ollaankin odotettu. Muuten karvakuonot ovat viettäneet rentoa elämää, kumpaakaan en ole hirveästi jaksanut treenata..

Sunnuntaina käytiin Hemin kanssa tokoilemassa ja agilityssa, arvon rouvalla oli taas vähän erilainen päivä eikä olisi jaksanut keskittyä mihinkään. Tokossa aloitti piippaamalla ja hyörimällä levottomasti. Jostain syystä siihen auttaa pieni niuhotus treeni, kuten sivujen tekemistä ympyrällä, missä pitää vähän yrittää liikuttaa takamusta ja osua oikeaan kohtaan. Agilityssa maltti ei olisi riittänyt yhtää, kuitenkin radat saatiin suoritettua ihan ok. Olisin kyllä itsekin voinut olla vähän topakampi, aamun herätys tokoon oli vähän liian aikaisin eikä puhti meinannut riittää iltaan saakka.

Humu kasvattaa mielenkiintoista irskin punaista karkeaa karvaa, mielenkiinnolla odotan jääkö se miten punaiseksi. Tummia karvoja siellä joukossa ei näyttäisi olevan. Tänään Humu kokeili ensimmäistä kertaa onneaan ulkona, jospa ei tartteisi tullakaan luokse kun kutsuu. Silmät kiiluen vaan tuijotti uhmakkaasti pensaan alta. Uhma unohtui kuitenkin nopeasti, kun jätin Humun kököttämään puskan alle ja lähdin Hemin kanssa kävelemään pois, kyllä pupu tuli pöksyyn ja kiire perään kun välimatkaa tuli riittävästi!

Aamulla oli pakkasta pidemmästä aikaa ja aurinko paistoi, mitäs muuta silloin tehdään kuin kuvataan koiria!