No niin, ajattelinpas omaksikin ajankuluksi listata mitä kaikkea sitä podettiin pentuna. Ei mitään ihmeellisiä ja yllättäviä tauteja kuitenkaan olla jouduttu kestämään.

Kaikki taisi alkaa siitä, kun Hemi tomerana pentuna päätti tutkia maailmaa ja maistella sientä. Tietenkin se pistää pennun mahan sekaisin ja kipeäksi. Illan viimeisen pissilenkin jälkeen Hemi alkoi näytää huonovointiselta ja aloin ihmettelemään mikähän nyt on. Sitten pentu oksensi ja oli uupuneen oloinen. Oksennuksesta löytyi sienenpalanen ja hädissään sitten soitettiin ensiapua kasvattajalta. Ohjeeksi tuli ainakin juottaa vettä ja seurailla tilannetta (kaikkea ei näin jälkeenpäin enää muista). Sinä yönä sitten valvottiin ja huolehdittiin pennun tilasta, Hemi taisi melko pian oksennuksen jälkeen vaan pötkähtää petiinsä torkkumaan väsymystä ja huonoa oloa pois. Seuraavana päivänä tilanne oli jo ihan normaali. Ikuiseksi arvoitukseksi taisi sienilajike jäädä. Itse epäilin korvasientä, mutta en todellakaan tunnista sieniä kovin hyvin ja voiko niitä edes meillä päin kasvaa... Onneksi Hemin elimistö pukkasi sienen ulos ennen mitään pahempaa vahinkoa!

Tämän jälkeen tuli oksennus muutaman kerran muutaman päivän välein vähän miten sattuu. Osa johtui taas jostain syömisestä ulkona (mm. oksanpaloja) ja sitten osa varmaan oli jotain selittämättömämpää pentuoksentelua, jota silloin tällöin pennuilla kuulemma on. Silloinhan pieni koiranomistaja oli huolissaan ja mietti, onkohan pennulla jotain ongelmaa ja valmistauduin jo mielessäni tutkituttamaan pentua, mutta sitten oksennukset vaan loppuivat.

Hemille tuli myös aika antaa ensimmäinen rokotus, siitä sentään taidettiin selvitä ilman suurempia ongelmia. Aiheutti muistaakseni pientä väsymystä, mutta ei mitään ihmeellisyyksiä toisin kuin toisella kerralla..

Ensimmäisen rokotuksen jälkeen taisikin tulla pissitulehdus, josta ei sitten selvitykkään sen lyhimmän kaavan kautta. Aamulla huomattiin Hemillä olevan vaikeuksia virtsaamisen kanssa ja vertahan siinä oli mukana. Taas kiikutettiin koira eläinlääkäriin ja kun ei kotona sitä virtsanäytettä oltu onnistuttu onkimaan, koitettiin sitä lääkärin pihassa hemmetin isolla kauhalla, joka oli melkein koiran kokoinen. Voi vaan kuvitella, miten pentu kipittää karkuun epämääräistä möhkälettä ja pissittää kamalasti, mutta sekään ei onnistu. Onneksi sieltä saatiin pienen pieni näyte ja siitä tulokset, jonka mukaan koiralle lääkitys ja kotiin rauhoittumaan. Lääkärikäynti oli ollut perjantaina, sunnuntaina Hemi alkoikin sitten muuttua väsyneeksi, vain makoili ja tuntui menevän huonompaan kuntoon. Maanantaina aamulla koira oli yhtä väsynyt ja kipeän oloinen. Päätettiin kiikuttaa koira eläinlääkäriin ja siellä taas tutkittiin verinäytteitä myöten koira. Mitään sieltä sitten kuitenkaan löytynyt ja ohjeeksi annettiin rakastava huolenpito. Päivän aikana koira alkoikin vähitellen palautua normaaliksi ja suurin huoli unohtui.

Kun asiat olivatkin jo menneet jonkin aikaa ihan ok, oli taas aika mennä eläinlääkäriin tehosterokotuksille. Piikeistä neiti ei välittänyt mitään, olihan sitä raksua tarjolla, mutta eläinlääkärin seinällä ollut kissajuliste sai Hemin reagoimaan murisemalla, ei siis kissoja meille ;). Ja kappas kappas, Hemi reagoi rokotteeseen nukkumalla ja illalla sitten pissailemalla melko holtittomasti, jopa omaan petiinsä. Mielessä hiipi taas tulehdus ja soitin eläinlääkäriin, mutta kuulemma jotkut koirat voivat reagoida rokotukseen noinkin. Ilmeisesti Hemi reagoi lääkkeisiin melko voimakkaasti ja luultavasti pissatulehduksen yhteydessä ollut yllättävä kunnon huononeminen johtui vain lääkkeistä.

Sittenpä mentiinkin pidemmän aikaa ilman mitään ihmeellisyyksiä, kunnes alkoivat hampaat tippua. Osa tippu ja osa piti ottaa pois lääkärissä. Yläkulmahampaat juntturoivat suussa ja mentiin poistattamaan ne. Samaan hintaanhan saa pois niin monta hammasta kuin on tarpeen ja lääkäri olikin poistanut kaikki vähääkään liikkuneet hampaat. Yhteensä hampaita lähti 9 kpl. Kuinka säälittävä tyttö olikaan lääkäristä pois tultaessa nukutuksen jälkeen. Pissaili taas alleen holtittomasti, kun ei rakkoaan pystynyt säätelemään yhtään ja kävellä hoiperteli väkisin, vaikka olisi ollut parempi maata paikoillaan.

Olipas jossain välissä Hemissä Kuopiossa riehunut koirien vatsatautikin ja siihen piti lääkäristä hakea apua, kun ei kotihoito enää tuntunut toimivan. Taudin kuvaan kuului, että se uusii helposti: päivän saattaa olla parempi ja seuraavana taas mahakuralla. Canicuria poskeen ja "paasto" päälle, sillä vaiva lähti ja itse olenkin seuraavalla kerralla viisaampi.

Tietenkään yksi hampaan poisto reissu ei riittänyt ja jonkin ajan päästä, kun kaikki muut hampaat olivat vaihtuneet poskessa oli vieläkin yksi ylimääräinen hammas. Aikamme sitä kotona nitkuteltuamme päätimme, että se pitää viedä eläinlääkäriin hoidettavaksi. Hyvä päätös tuli tehtyä, ei se hammas minnekään olisi ilman operaatiota lähtenyt. Sen juurista yksi oli jäänyt syöpymättä ja tietenkin jumitti hammasta tiukasti paikoillaan.

Onneksi enää tämän jälkeen ei ole ollut mitään terveydellisiä ongelmia, viimeinen hampaan poistokin oli ennen joulua, kaikki siis tapahtui aikavälillä elokuu-joulukuu. Saas nähdä saadaanko "näyttelykierroksen" alkaessa niistä joitain tauteja mukaan. Hemillä ei tuo vastustuskyky ole ilmeisesti mikään paras uusien tautien suhteen.. toivottavasti se on parantunut nyt kasvun myötä!