Vihdoin ja viimein päästiin tokotreeneihin ja en treeneihin mennessä uskonut miten hymyssä suin sieltä tulen pois. Hemi toimi kuin unelma! Aluksi piti vähän säheltää uudessa treenipaikassa maneesissa hevosen hajujen keskellä, mutta kun sain tajuntaan, että nyt pitäisi oikeasti tehdä hommia Hemihän teki.

Paikallaan makuu oli ensin aika tuskaisen oloista, mutta hienosti pysyi makuullaan vaikka toiset koirat vähän riehuivatkin lähellä. Hihnassa pidin Hemin ja lyhyitä aikoja otin vain näin pehmeämpänä laskuna häiriö ympäristöön.

Treeneissä kokeiltiin seuraamista, sain apua siihen katseen laskentaan 2 ensimmäisen askeleen ajaksi. Harjoituksessa mentiin seuraamista sivuttais suunnassa ja uudesta jutusta hämmentyneenä löysi se Hemin katsekin oikean suunnan! Historiallista. Tästä voi nyt sitten lähteä rakentelemaan parempaa seuraamista, jee!

Kokeilin myös seisomaan jäämistä ja maahan menoa liikkeestä, hyvin jäi liikkeestä ilman mitään apuja. Näitä voisi alkaa rakentelemaan liikkeiksi asti kokonaisuuksiksi.

Luoksetulossa lähtö tuntui olevan hieman löysä, lienekö pientä epävarmuutta siitä pitääkö tulla luokse vai jäädä istumaan. Istumaan jääminen on vähän epävarma myös, 4 kerrasta kerran lähti mukaan. Sitä siis pitänee ottaa ohjelmistoon enemmän.

Kaikkein hienointa oli, kun viimeksi ollaan jääty Hemin kanssa hypyllä siihen, että se namin/lelun nakkaamisen jälkeen hyppää hypyn ja vähintäänkin hirmuisesti epäröi lähteä sivulta hypylle, nyt Hemi hyppäsi reippaasti yli käskystä ilman käsimerkkejä tai houkuttelua ja jäi seisomaan asiaan kuuluvalla tavalla! Suoritettiin hyppy kuin oikeana liikkeenä kerran. Kaikkee ihmeellistä sitä pienen terrierin päässä raksuttaa parin kolmen kuukauden aikana..

Nämä treenit ois pitänyt saada videolle.. ois voinut katsoa videota epätoivon taas iskiessä.