Jälleen kerran suuntasimmen juhannukseksi Kainuuseen ja tarkoitus olikin nyt viipyä viikko Kuhmossa ja vierailla juhannus Hyrynsalmella. Hemi nautti viikosta täysin rinnoin, etenkin mökillä. Kerettiinpäs touhuamaan vähän kaiken näköistä ja Hemi sai kirmailla muutamana päivänä vapaana ja Hemi ottikin kaiken ilon irti kirmaillen pitkin mökkipihaa, illasta taas uni maistui..

Hyryllä mökillä Hemi joutui olemaan pääasiassa liinan päässä kiinni, kun oli naapureita niin paljon ja eihän tuo meidän neiti olisi sitten malttanut pysyä poissa niiden kulmilta. Hyvinhän tuo kuitenkin viihtyi, kun liinassa ylettyi sisällekin asti ja pääsi tarvittaessa nurkan taakse nukkumaan omaan rauhaan.

Saipa Hemi sen reissun aikana oikein lähikontaktin hevoseenkin! Ei uskaltanut ensin edes haukkua isolle pollelle ja ihmeissään (ja varmaan vähän kauhuissaankin) oli sylissä, kun polle puhaltelee naamalle uteliaana. Hemille tuli vähän tarvetta päästä kauemmas siitä kummajaisesta. :) Pois mennessä sitten piti vähän haukahdellakin kummajaiselle..

Selväksi tuli myös se, että Hemi on oppinut mitä se virvelin esille kaivaminen tarkoittaa. Hemi kirmaa heti mukaan ja suuri on suru, jos kalalle mennäänkin veneessä eikä Hemi pääse sinne mukaan.Laiturilta kalastaessa Hemi on mukana meiningissä vartioiden vieressä, välillä saattaa käydä pyörähtämässä muualla valvomassa mitä tapahtuu, mutta pääpaikka on kuitenkin rannan läheisyydessä kaloja silmällä pitäen.

Tarkoitushan oli opettaa Hemiä uimaan reissun aikana, jos se sitten osaisi hakea paremmin viilennystä sieltä vedestä.. Pelastusliiveillä kokeiltiin ensin ja hyvinhän tuo sujui, ei siitä vielä mitään vesipetoa tullut, mutta alkoi jo sulattaa touhua. Sittenpä Hemi kävikin itse uimassa ikäväänsä veneen perässä, onneksi oli liinassa kiinni ja ei päässyt kovin pitkälle, vaan ui takaisin rantaan. Tosin, sen jälkeen Hemi ei ole uinut..

Kokeilin myös verijälkeä ensimmäisen kerran Hemille. Tein ehkä jonkun päälle 10 metrin melko suoran jäljen ja kaadoksi pistin sonnin sudin. Mietin mahtaakohan mitä Hemi ajatella verestä ja kun oli vielä hieman sateinen ilma, huoletti mahtaakohan jälki mennä pilalle.. No turhaampa huolehdin, Hemi lähti heti tutkimaan jälkeä ja ilmeisesti tekemäni jälki oli aivan liian lyhyt, Hemi olisi halunnut jatkaa kaadolta matkaa vielä eteenpäin ja ihmetteli minne veri hävisi.. Toivottavasti se ensi syksyn kurssi toteutuu, selvästikin voisin kuvitella tuon yhden kerran perusteella, että jotain mielenkiintoa Hemillä on asiaan.

Harjoiteltiin hieman agilityäkin kotikutoisilla esteillä mökillä. Kokeilin lähinnä sitä, että jätän palkinnon esteen taakse, jos se alkaisi hieman paremmin irrota eteen minusta. Selkeästi parempi palkkaustapa ja homma alkoi jo vähän toimiakin, tosin Hemi selvästi yrittää oikoa namille ja jättää esteen väliin välillä.

Tokoiltukin on taas hieman, alkaa irrota pikkuhiljaa sivulle tulo, kenties paistettu kala palkintona on tehnyt ihmeitä.. Maahan meno tuntuu olevan hieman vastenmielistä Hemistä.